12.01.2017

Suomesta resurssiviisauden runsaudensarvi

Suomesta löytyy vihreän kullan kaltaisia kestäviä raaka-aineita, mutta globaalisti tilanne on toinen. Valtaosa eurooppalaisen teollisuuden käyttämistä metalleista ja mineraaleista on tuontitavaraa.

Esimerkiksi kumin kohdalla tuonnin osuus on lähes sata prosenttia. Nykymenolla tarvitsemme vuoteen 2050 mennessä 50 prosenttia enemmän neitseellisiä luonnonmateriaaleja. Moni niistä on jo nyt vaarassa loppua. Samaan aikaan maailman meristä löytyy pian enemmän muovijätettä kuin kalaa. Kun yhtälöön lisätään ilmastonmuutos ja väestönkasvu, on selvää, että menon on muututtava.

”Resurssien viisas käyttö nousee kovaa vauhtia kansainväliseksi kilpailuvaltiksi. Tämä avaa Suomelle mahdollisuuden hyödyntää vahvuuksiamme”, toteaa Sitrassa Kiertotalous-avainaluetta johtava Kari Herlevi.

Ongelmanratkaisun mallimaa

Suomalaiset ovat järkevällä tavalla nuukia. Kun ulkona on kylmä, emme tingi elämänlaadusta ja hytise sisällä villapaidassa, vaan kehitämme taloista energiatehokkaita. Suomi on pitkien etäisyyksien harvaan asuttu maa. Silti meiltä tullaan hakemaan mallia saumattomasti ja tuloksekkaasti toteutetusta pullonpalautusjärjestelmästä ja paperin-keräyksestä.

”Suomalaiset ovat ongelmanratkaisijakansaa. Kykymme ratkaista globaaleja ongelmia on meille kansakuntana jatkossa entistä suurempi valtti. Se pitää nyt valjastaa vientikelpoiseksi kilpailueduksi”, ehdottaa Herlevi.

On aika ratkaista niukkuuden haaste. Kestävässä nuukailussa on kyse tuotteen elinkaaren pidentämisestä, valmistusmateriaalien uusiutuvuudesta, sivuvirtojen hyödyntämisestä sekä teknologian valjastamisesta töihin esimerkiksi jakamistalouden muodossa. Resurssitehokkaiden ratkaisujen ansiosta yritykset ja koko yhteiskunta säästävät jäte-, materiaali- ja energiakustannuksissa. Näin Suomen ekologinen kestävyys parantuu, materiaalien kierto vahvistuu ja ympäristökuormitusta pystytään hillitsemään entisestään.

”Ennen kaikkea syntyy uutta liiketoimintaa”, alleviivaa Herlevi.

Prosessiosaaminen parrasvaloihin

Tyhjästä ei tarvitse ponnistaa. Suomalaisyritykset ovat hioneet arvoketjujen, valmistusprosessien ja tuotteiden energia- ja materiaalitehokkuutta huippuunsa jo kauan ennen kuin aihe nousi otsikoihin. Tapamme ajatella ja toimia ovat kohdillaan.

”Tässä asiassa suomalaisesta insinööri-ajattelusta, vahvasta teknologiaosaamisesta ja kuvia kumartelemattomasta toimintakulttuurista on hyötyä. Osaamme järjestää systeemit resurssiviisaasti sekä paperilla että käytännössä”, Herlevi muistuttaa.

Valmistava teollisuus on avainasemassa, mutta muiltakin toimialoilta löytyy valmiita toimintamalleja, joilla olisi kysyntää maailmalla. Juuri jätehuolto on Herlevin mukaan tästä hyvä esimerkki. Jätemäärien kasvusta valtaosa tulee OECD:n ulkopuolisista maista. Valtioiden joukossa on varakkaita ja nopeasti kasvavia talouksia. Yhteistä niille on, etteivät maat ole panostaneet resurssitehokkuuteen.

Totuus kuuluu yrittäjän suusta

Idea Suomesta niukkuuden mallimaana syntyi Herlevin laatiessa yhdessä yritysjohtajien, virkamiesten ja muiden päättäjien kanssa kiertotalouden tiekarttaa Suomelle. Tänä syksynä julkistettu tiekartta näyttää askelmerkit kohti maamme uutta, kestävää menestystä ja on lajissaan maailman ensimmäinen.

”Ajatus niukkuuden mallimaasta tuli yrityskentältä. Tämä rakentuu täysin globaaliin kysyntään vastaamiseen. Samalla saamme kotimarkkinoille uusia ratkaisuja paikallisiin ongelmiin”, Herlevi huomauttaa.

Niukkuuden mallimaa on yksi kierto-taloustiekartan tahtotiloista ja hallitusohjelman kärkihanke. Tätä vahvempaa poliittista tukea ei voi enää toivoa. Pallo on nyt yrityksillä. Herlevi kehottaa yrityksiä toimialasta riippumatta katsomaan omaa liiketoimintaansa kiertotalouden periaatteiden näkökulmasta. Mitä markkinoilla kaivataan, mitä mahdollisuuksia resurssiviisaudessa piilee omalle yritykselle ja mitkä ovat omat aidot kilpailuedut?

Herlevin mukaan teemaa pohditaan yrityksissä jo yllättävän paljon. Usein yrittäjät ovat kuitenkin täysin kiinni oman bisneksen pyörittämisessä. Ideat jäävät monesti muhimaan oman pään tai yrityksen seinien sisäpuolelle.

”Juuri kokemusten, idearaakileiden ja menestystarinoiden jakaminen on kaikki kaikessa. Yrittäjä kuuntelee toista yrittäjää”, Herlevi muistuttaa.

Rahahanat auki

Yritykset hyötyvät paitsi oman toimialan esimerkeistä, myös sektorit ylittävistä bisnesmalleista. Kannustavia yritystarinoita tarjoilee muun muassa Sitran kokoama uusi Kiertotalouden kiinnostavimmat -lista, jolla esitellään inspiroivia ideoita oman liiketoiminnan kehittämiseksi. Aluksi listaus esittelee 19:sta suomalaisyrityksen kiertotalousliiketoimintamallit.

”Tavoitteena on, että vuoden kuluttua esimerkkejä löytyy listalta jo sata. Tarvitsemme entistä radikaalimpia resurssiviisaita ratkaisuja”, rohkaisee Herlevi.

Herlevi tiimeineen kartoittaa parhaillaan yritysten tarpeita. Jotkut kaipaavat sparrausta kumppaneiden kanssa ja toiset esimerkiksi rahoituksen järjestämiseksi. Niukkuusratkaisujen kaupallistamisen huimista mahdollisuuksista huolimatta cleantechin nousun ja vaikeudet Kalifornian Piilaaksossa läheltä kokenut Herlevi varoo hypetystä.

”Tarkoituksena on löytää sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävä talouden uusi tukijalka. Loppujen lopuksi kyse on suomalaisyritysten kilpailukyvystä ja kasvusta. Haluamme saada rahahanat auki.”

Lisää aiheesta