2,5 miljardin mahdollisuudet

Ei omistamista vaan jakamista ja palveluja. Aito kiertotalous on vihreitä hankkeita edistävän Jyri Arposen mielestä paljon muutakin kuin tehokasta kierrätystä.

”Suomessa ollaan hyviä resurssitehokkuudessa ja päästöjen vähentämisessä. Sen sijaan kiertotaloudessa otamme vasta ensimmäisiä askelia.”

Tätä mieltä on Jyri Arponen, joka johtaa Tekesin Green Growth -ohjelmaa. Ohjelma etsii keksintöjä, joilla parannetaan materiaali-, resurssi- ja energiatehokkuutta. Ohjelman tarkoitus on myös auttaa vihreän kasvun hankkeita. Arponen on ohjelmaa varten Tekesissä Sitralta lainassa. Sitrassa hän toimii johtavana asiantuntijana.

Juuri nyt hän toivottaisi tervetulleeksi reippaan ravistelun, joka auttaisi näkemään oman tekemisemme uudesta kulmasta. Tarkoitus ei ole, että hakemalla hakisimme pelkästään uusia kaiken mullistavia keksintöjä, vaan että oppisimme kyseenalaistamaan arkisia ja tuttuja prosesseja. Kiertotalouden innovointia voi olla esimerkiksi ymmärrys siitä, että tuotannossa käytettävän voiteluöljyn voi ostamisen sijaan liisata. Käytön jälkeen se palautetaan voiteluöljyn toimittajalle, joka käsittelee sen ja palauttaa uudelleen käytettäväksi.

Sitrassa on laskettu, että Suomella on kiertotaloudessa jopa 2,5 miljardin euron mahdollisuudet. Arponen oli mukana työstämässä viime vuoden lopussa julkaistua selvitystä. Siinä muistutetaan, että kiertotalous on paljon muutakin kuin materiaalien tehokasta käyttämistä ja kierrättämistä: se on talousmalli, jossa ei synny jätettä. Ylijäämä on toisen tuottajan raaka-ainetta.

Suomessa osataan Arposen mukaan hyvin raaka-aineiden käsittely, mutta meiltä puuttuu näkemystä siitä, miten asiakas osaamisineen otetaan toimintaan mukaan ja samalla nostetaan jalostusarvoa. Yksin tekemisen kulttuuri on meillä vahva, vaikka ainakin periaatteessa ymmärrämme verkostoitumisen välttämättömyyden.

Liiketoiminnassa keskitymme tiukasti osaamiseen ja unohdamme, että kun oppisimme käyttämään muita hyödyksemme ja hyväksemme, saisimme tuotettua laajoja kokonaisuuksia. Hyvä esimerkki modernista avoimuudesta on kemianteollisuuden ja kaivannaisteollisuuden välissä toimiva CrisolteQ Oy, joka jopa jakaa työntekijöitä partnereiden kanssa.

”Tuollainen liiketoimintamalli avaa mahdollisuuden uusiin kokonaisuuksiin ja kasvuun maailmalla.”

Tärkeä osa kiertotaloutta on säilyttää tuottamamme materiaalin arvo mahdollisimman pitkään. Aitoa kierto-taloutta on suunnitella prosessit sellaisiksi, että hukkaa ei synny. Tehokas kierrätys on toki välttämätöntä, mutta kiertotalous ei toimi kuten sen pitäisi, jos jätteitä käytetään energiantuotantoon.

Toisaalta raaka-aineiden kallistuminen pakottaa suunnittelemaan tuotannon uudelleen. Osa raaka-aineista käy niin vähiin, että ne on pakko saada visusti talteen ja uudelleenkäyttöön. Arponen sanoo, että koko joukko hyviä yritysmaailman esimerkkejä löytyy jo nyt. Esimerkiksi Martela pyrkii uudelleen valmistuksessaan hyödyntämään maksimaalisesti vanhat materiaalit, ja se on rakentanut vanhoille tuotteille toimivat jälkimarkkinat. Ponsse ja AGCO ovat hienoja esimerkkejä uudelleenvalmistuksesta.

Hyviä esimerkkejä on syntynyt niin ikään kiertotalouteen kuuluvaa kuluttamisen muutosta palvelemaan: enää emme halua omistaa kaikkea vaan hankkia tuotteiden sijaan palveluja. Tähän vetoapua tulee netin käytöstä ja pilvipalveluista.

”Jakaminen ei ole meille tuttua, mutta toimivia esimerkkejä on jo esimerkiksi kuljetuspalveluissa. Nyt tarvitaan uusia, kansainvälisille markkinoille vietäviä pilotteja ja investointeja.”

Kierrossa 1/2015